Suomalainen ruokakulttuuri poikkeaa olennaisesti useissa muissa maissa vallitsevista ruokaperinteistä. Yleisesti suomalaiset suhtautuvat välinpitämättömästi ruokaan – ruoanlaittoon käytetään suhteellisen vähän aikaa eikä yhteiset ruokailuhetket ole yhtä tärkeitä kuin esimerkiks
i Etelä-Euroopan maissa, joissa perheet syövät useammin yhdessä.
Suomalainen ruoka on saanut vaikutteita sekä itäisiltä että läntisiltä naapureilta. Etenkin Ruotsi on vaikuttanut maamme ruokaperinteisiin, mutta etenkin Itä-Suomen alueella vaikutteita on saatu myös venäläisestä keittiöstä. Myös ilmasto on vaikuttanut kautta aikojen maamme ruokaperinteisiin. Etenkin muinaisina aikoina ruoan valmistamisessa hyödynnettiin talven yli säilyviä aineksia, kuten juureksia ja kaalia. Suomalainen ruoka on yleispiirteiltään arkista ja energiapitoista. Ruokakulttuurille tyypillistä on myös ruoan edullisuuden suosiminen varsinaiseen makuun verrattuna.
Suomalainen arkiruoka
Yleisesti suomalainen arkiruoka kulkee käsi kädessä muiden teollisuusmaiden ruokaperinteiden kanssa. Arkiateriat koostuvat usein ainoastaan pääruokalajista, jonka kanssa nautitaan toisinaan myös yksinkerta
inen jälkiruoka. Alkuruokaa tarjoillaan usein lähinnä juhlakattauksissa. Mausteiden käyttäminen on perinteisesti ollut niukkaa – poikkeuksena suolan käyttö, joka on kautta aikojen ollut suhteellisen runsasta.
Suomessa arvostetaan ruoan kotimaisuutta. Kansallisella tasolla noin 80% syötävän ruoan raaka-aineista on peräisin Suomesta. Suomessa syödään runsaasti perunaa, leipää ja maitotuotteita. Leipälajeista ehdottomasti suosituin on ruisleipä, jota keskimäärin 85% suomalaisista syö säännöllisesti. Vihannesten syöminen jää keskimäärin alle ravitsemussuositusten mukaista puolta kiloa päivässä. Perinteisesti miehet ovat syöneet vähemmän kasviksia.